Alkukauden toistaiseksi tärkein ottelu oli edessä, kun yhdessä Classic -97 joukkueen kanssa Ylöjärvellä kamppailtiin suorasta jatkopaikasta ylialueelliseen SM-sarjaan nuoremmassa C-ikäluokassa.
Classic - PirPi 13-3(2-0, 5-0, 5-3)
Vastustaja asetti kentälle vähäväkisen, mutta sitäkin liikkuvamman ja isokokoisen nipun, jossa mukana muutamia jo ennalta tuttujakin kasvoja, kuten 98-ikäluokan maamme parhaimmistoon kuuluva ja Classicin 96-joukkueenkin pörssikärki Tino Lindstedt sekä pirkkalalaiset Tuukka ("Nicon pikkuveli") Salo ja Lassi ("ex-PirPi 97") Saarnio.
Ottelu noudatti pitkälti samaa kaavaa kuin viikon takainen Steelers-matsikin. Suuremmasta kamppailusta ei valitettavasti voi puhua, vaan enemmän kyseessä oli taistelu ottelun loppunumeroista. Ensimmäinen erä oli jälleen numerollisesti kohtuullisen tasainen, mutta Classic siirtyi erän viimeisen vitosen aikana ensin yv:llä 1-0 ja heti perään tasaviisikoin 2-0 johtoon. Muutamia pistohyökkäyksiä lukuunottamatta erä selvästi Classic-merkkinen.
Toisen erän alkuun Classic ratkaisi ottelun, kun se nyt ensimmäisen vitosen aikana iski pallon kolmesti Lassin selän taakse ja numerot tylysti 5-0. Toinen erä oli asenteeltaan kenties huonointa PirPiä pitkään aikaan ja selät oikenivat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta koko joukkueella. Taitava Classic käytti tilan hyväkseen ja leikitteli numerot helpohkosti 7-0 toisen erän aikana.
Kun kolmas erä alkoi lähes yhtä synkästi kuin edellinenkin Classicin kahdella maalilla, moni taisi jo odotella suoraa 12-0 voittoa, jota en muista PirPi-98 joukkueen kärsineen koskaan aiemmin joukkueen historiassa. Kuriositeettina mainittakoon, että Mr Classic-Pasi Peltola totesi kokolailla tuossa vaiheessa omiensa paremmuuden riittävän ja poistui katsomosta. PirPin onneksi ja kannustajien iloksi valmentajien pienet ketjumuutokset piristivät aavistuksen joukkueen peliä ja kuparinen saatiin rikottua Konstan toimesta erän neljälle minuutilla, 9-1. Syöttäjästä ei valitettavasti ole muistikuvaa. Siitä Pirkat sai hieman pelihuumorista kiinni ja heti Konstan maalia seuranneesta vaihdosta Jami kavensi koko ketjun hyvän karvauksen päätteeksi numerot 9-2 omasta riparistaan. Suurta iloa ei vastustaja kuitenkaan suonut, vaan tylytti eron nopeasti takaisin yhdeksään maaliin, 11-2. Kun vielä ottelun parilla viimeisellä minuutilla nähtiin kolmen osuman maalikimara, niin loppunumerot 13-3 saatiin kasaan. PirPin kavennuksesta 12-3 vastasi keskushyökkääjäksi siirretty Jyri Oton syötöstä.
Jo ottelun lähdössä oli heti aistittavissa hieman isät vastaan pojat-asetelmaa (ehkei kuitenkaan PirPi-isät), niin varovaista poikain pelaaminen ottelussa oli. Turha kunnioitus pitäisi saada karsittua pois ja vaikka tappio olisikin tulossa, niin taistelua ei saisi koskaan lopettaa. Vaikken kovinkaan usein nosta yksittäisiä pelaajia kirjoituksissa esille, niin mielestäni nyt siihen on varsin otollinen paikka. Yhden pojan taisteluasenteesta olisi monella pojalla opittavaa. Jokainen kaksinkamppailutilanne pitäisi pelata loppuun asti, vaikka pallon on jo ehkä menettänytkin, sekä koko ottelu pitää pelata pää pystyssä täysillä vaikka tappio häämöttäisikin tulostaululla. Mielestäni Rasse oli näiden parin rökäletappion parhaiten onnistuneita pelaajia PirPin joukkueesta, vaikka toki hänelläkin virheitä mahtui joukkoon. Pakin ja maalivahdin virheet kuitenkin korostuvat katsomoon hyökkääjien virheitä huomattavasti selkeämmin. Sama taisteluasenne kuin Rassella koko porukalle jatkossa, niin joukkue kantaa vielä pitkälle.
PirPi-98 joukkueen pelit jatkuvat siis ylemmässä jatkosarjassa, jonka rehellisesti sanottuna uskon olevan pojille sopivin paikka kehittymiseen tällähetkellä. Siellä vastaan tulee varmasti tämän hetken tasolle juurikin sopivia vastustajia ja joukkue saa varmasti maistaa vielä voiton makeita hedelmiä kuin myös kitkerän katkeria tappioita. Sarjaohjelmaa odotellessa...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti